POWER CUP TULOSPALVELU
POWERCUP KUVIA (Lentopalloliiton ottamia)
Su 12.6.2011 Finaalipäivä
Niin se viimeinen päivä koitti, aamu ei ollut yhtään aikaisempaa viileämpi, vaan helle tuntui jo herätessä. Nopeasti edellisenä iltana saatujen ohjeiden mukaisesti kamppeet kasaan ja aamupalalle. Pelipaikalle lähdettiin samaan aikaan kuin muinakin päivinä ja edessä oli kaikilla joukkueilla kaksi peliä ja joillakin tuomarointi päälle. Panokset olivat jokaisella joukkuella hieman erilaiset, mutta kaikki halusiavat hienon päätöksen hienolle turnaukselle.
B-tytöille, eli Allun enkeleille, kaksi tappiota ja sen myötä loppusijoitukseksi tuli 32. D-tyttöjen tiikerisarjassa Heidin poppoo pelasi niinikään kaksi peliä, joista hienot voitot ja sijoitus 65, Raimon D-tyttöjen paukut olivat lopussa ja kahden tappion myötä sijoitukseksi tuli 60. D-tyttöjen Pian porukka nappasi aamun eka pelistä voiton ja toisesta tappion, jolloin sijoitukseksi tuli hieno 14. Lentiksen menestyksestä vastasi kuitenkin kaikkein pienin ja nuorin joukkue eli F-juniorit, jotka olivat edellisen päivän loistavien pelien myötä kammenneet itsensä mitalipeleihin. Kovin odotuksin taistoon joukkue lähtikin kuumuudesta huolimatta, mutta pienet saivat harmikseen todeta EastVolleyn liian kovaksi ja paikka pronssiotteluun varmistui. Toisessa välierässä NaPa jatkoi voittokulkuaan ja eteni loppuotteluun sysäten FC-57 pronssi peliin meitä vastaan. Lentiksen pikkuisilla alkoi kuitenkin jo turnausväsy painaa, eikä pelistä enää oikein meinannut tulla edellispäivän kaltaista. Pelaajien suureksi pettymykseksi tappio pronnsipelissä tiesi neljättä sijaa, tuota ikävintä, palkinnotonta paikkaa. Kovasti saimme tehdä työtä lohduttaaksemme pelureita, mutta pian kaikki unohtui ja alkoi normaali kisailu siitä, kuka saa viheltää loppuottelussa. Vaikka itse pelurit osoittivat pettymyksellään oikeanlaisen asenteen, niin koko turnauksen suoritus oli heiltä aivan mahtava, paras sekasarja-joukkue ja neljäs poikienkin sarjassa, ei olisi juuri paremmin voinut eka turnaus mennä.
Pelien loputtua ruokailu ja viimeiset tuomaroinnit, sitten majoituskoululle suihkuun, viimeisten kamppeiden pakkaukseen ja autoon siirtyminen. Helteinen, tukalan kuuma, mutta menestystä tuonut Lahti jäi taakse, kun innokas, mutta väsynyt, lentislauma lähti kohti kotimatkaa. Meillä valmentajilla oli epäily, että parin tunnin sisällä, viimeistään ruokailun jälkeen palloilijat väsähtäisivät, mutta mitä vielä. Nuo durasellit jaksoivat ja jaksoivat ja jaksoivat...touhuta, kikattaa, pulputtaa, kampailla toisten hiuksia, pelata korttia ja lentopalloa, laulaa ja mitä kaikkea siellä tehtiinkään. Uskomattomia ikiliikkujia koko poppoo. Matkan aikana saimme kuulla tosi iloisen tiedon, että myös sekasarjaan ilmoittautuneet joukkueet palkittiin, vaikka he pelasivatkin poikien sarjassa. Tämähän tiesi sitä, että F-sekajoukkue nappasi sarjavoiton eli Power Cup-mestaruuden. Palkinnot tulevat sitten perässä postissa.
Mutta niin vain pitkä kotimatkakin tuli lopulta päätökseen ja Tornion apsin mainostolpan nähdessään porukka puhkesi raikuviin huutoihin, taisi kuitenkin kaikilla olla hiukan ikävä kotiin ja omaan sänkyyn. Joku totesi lopuksi osuvasti, "olo on kuin olisi ollut ulkomailla lomalla Välimeren helteessä, tosin aika paljon kuuli Suomen kieltä"
Mitä meille jäi reissusta käteen?
Tietysti tulosten valossa F-junnujen mestaruus oli huippujuttu, D-tyttöjen 14. tila kovassa sarjassa on myös upea saavutus. Muiden porukoiden ei tarvitse myöskään hävetä omia pelejään vaan tulokset olivat aivan huippua eli pelillisesti saimme päätettyä kauden todella hienosti. Voimme myös olla tyytyväisiä siitä, että menimme koko turnauksen läpi ilman mitään vastoinkäymisiä äärettömän ankarissa olosuhteissa. Siitä valtava kiitos pelaajille itselleen ja ennenkaikkea valmentajille.
Mutta ehkä tärkein näin seuraihmisen silmissä oli se tapa, se henki, se yhteenkuuluvuuden tuntu, se lentisläisyys, se toisesta välittämisen ja kannustamisen palo, mikä oli koko reissun aikana nähtävissä ja suorastaan kosketettavissa, oli se kaikkein vaikuttavin asia mitä mieleen vuoden 2011 Lahden Powerista ja koko kaudesta jäi. Koko homman huipennus ja ikimuistoinen näky oli lauantai-illan koko Lentiksen seikkailijoiden yhteinen piirileikki majoituskoulun pihalla, samassa piirissä niin pienet kuin suuretkin iloitsivat itse kehittämäänsä leikkiä leikkien. Vaikuttava näky, jota valmentajat ihailivat portailta. Tuo pieni leikki kuvastaa toivottavasti koko pientä seuraamme sikäli, että kaikki ovat samalla viivalla ja yhtä tärkeitä ja kaikkia kannustetaan iästä ja tasosta riippumatta. Toivottavasti olemme seurana edes hiukan olleet vaikuttamassa positiivisesti noihin seikkoihin, mutta kotoahan kaikki on saatu, joten voitte olla vanhemmat todella ylpeitä lapsistanne. Heidän kanssaan on hienoa harrastaa ja heidän kanssaan kelpaa mennä minne vaan ylpein mielin edustamaan seuraa. Nähdään näissä merkeissä syksyllä.
Lahti, Power Cup 2011 vaikenee, mutta vain syksyyn...
Kiittäen Jukka ja Marko
La 11.6.2011 -F-juniorit mitalipeleihin-
Toiseksi viimeinen kisapäivä oli jälleen polttavan kuuma. Pelit meni jälleen mukavasti ja siitä kruununa F-junnujen pääseminen mitalipeleihin. Jami, Sara ja Roope pelasivat upean päivän. Ensimmäisessä pelissä tuli tappio NaPa:lle mutta tärkeimmässä pelissä kaatui Nurmon Jymy 2-0. Voiton arvoa nostaa se että Lentis oli häviöllä jo 12-1 jonka jälkeen hieno nousu ja pisteet kotiin. Päivän viimeisessä pelissä kaatui jälleen Ploki 2-0. Se tarkoitti sitä, että F-junnut pelaavat sijoista 1-4...HIENO SUORITUS!!!
D-tytöt jatkoivat hyviä otteita voittamalla aamun pelissä VanLe:n 2-0. Voiton ansiosta sijoitus tulee olemaan vähintään 16. Seuraavassa pelissä vastaan asettui Alajärven Ankkurit. Voitto siitä ottelusta tietäisi sijoitusta kahdeksan joukkoon. Eka erä Lentikselle helposti ja toinen Alajärvelle yhtä helposti. Kolmas erä alkoi Lentiksen 3-0 johdosta ja erä- ja ottelupallo tilanteessa 6-5. Tytöt eivät pystyneet palloa voittamaan vaan alajärvi kuroi eron kiinni ja menivät ohi voittaen 8-6. Tämä tarkoitti sitä, että Lentiksen sijoitus tulee olemaan 9-16, joka on myös loistava suoritus sarjassa jossa on noin 100 joukkuetta.
B-tyttöjen kolme ensimmäistä ottelua päättyi 2-0 häviöön. Neljäs peli lentikselle 2-1. C ja B-tytöistä koottu joukkue ei vielä tänä vuonna näytä pärjäävän B-tyttöjen sarjassa.
Illan ohjelmassa on nuoremmilla maailmanliigan ottelun katsomista ja vanhemmilla junnuilla lepoa ja keskittymistä huomisen peleihin.
Pe 10.6.2011
Toinen kisapäivä alkoi, kuten odotettiin, erittäin lämpimissä olosuhteissa, niin luokkahuoneissa kuin ulkonakin. Lämpömittari näytti koko päivän yli kolmekymmentä astetta. Se ei taaskaan lannistanut Lentiksen pelaajia vaan joukkueet pelasivat upean päivän. D-tytöt 1 sekä F-junnut selvittivät tiensä parempiin sijoitusotteluihin ja se tarkoittaa sitä että F-junnut pelaavat sijoista 1-8 ja D-tytöt sijoista 1-32. Lämpötila oli niin kova päivällä että ne jouduttiin perumaan muutaman tunnin osalta. Pelit käynnistyivät sitten uudestaan klo 18.00. Toivottavasti lauantaina edes hiukan viilenee keli.
Ilta olikin sitten täynnä tapahtumia. Nuoremmat kävivät kisabileissä jossa pääesiintyjänä oli Cheek. Vanhemmat eli B-junnut kävivät katsomassa maailmanliigan peliä jonka jälkeen oli heidän vuoro laittaa jalalla koriaksi Cheekin tahdissa.
Päivä oli pitkä sekä lämmin ja taitaa uni maistua kaikille hyvin Pelit jatkuvat lauanataina klo 9.00
To 9.6.2011
Niin se vain ensimmäinen kisapäivä koitti hyvin nukutun yön jälkeen. Aamutoimiksi kuului Pesu, aamupala ja sen jälkeen kimpsut ja kampsut kokoon....siis miksi kokoon? Me vaihdettiin majoituskoulua tien toiselle puolelle mutta sehän ei ketään lannistanut vaan karavaani kulki tien toiselle puolelle uuteen majoituskouluun.
Hetken levähdettiin jonka jälkeen oli aika siirtyä pelipaikalle..Jokimaan ravikeskukseen. Alue, jossa oli 247 kenttää ja noin 30 astetta lämmintä...huh huh, oli tulossa tukala päivä, niin pelaajilla kuin valmentajillakin. No mehän aloitettiin päivä kisakeskuksessa tietenkin lounaalla. Odottamaan jouduttiin tovi, kuten olettaa saattaa mutta ei se mitään kunhan ruokaa vain riitti. No sitten oli aika aloittaa itse pelit. Lentiksen F-juniorit, D-tytöt 1, D-tytöt 2, D-tytöt 3 ja B-tytöt pelasivat päivän mittaan eri määrän pelejä noin 30 asteen helteessä. Tuli voittoja ja tuli tappioita mutta torstain jälkeen puhtaalla pelillä jatkavat F-junnut sekä D-tyttöjen ykkösjoukkue, hieno suoritus. Pelit jatkuvat kaikkkien osalta heti torstai-aamuna.
Illalla käytiin vielä koko köörillä katsomassa avajaisbileitä Lahden torilla. Avajaisissa esiintyi Jimmy Const..... joku sellainen sekä Smak jotka huudattivat suurta lentopalloyleisöä. Suurimmat ablodit ja kirkumiset sai kuitenkin miesten lentopallomaajoukkue joka kävi tervehtimässä Power Cup -pelaajia. Avajaisten jälkeen porukka meni majoituskoululle jossa nautittiin iltapala ja alettiin kehrään unta sekä keskittyyn seuraavan päivän peleihin.
Päivän saldo: Lämpöä...kuumuutta...tukaluutta...punasia poskia...punasia niskoja...hienoja voittoja...jäätelöä....juomaaa...tiukkoja tappioita...kuumuutta...kuumuutta...kuumuutta....ja ennenkaikkea mahtavia kokemuksia..
Ke 8.6.2011
Heti puolen päivän jälkeen alkoi Putaan hallin pihalle kerääntyä innokkaita lentisläisiä. Matka Power Cupiin oli alkamassa ja jännitys kohosi lämpötilan noustessa ja bussin kaartaessa pihaan. Kaikki halukkaat lähtijät saapuivat paikalle ja viimeiset vilkutukset heiluteltiin auton ikkunoista vanhemmille. Kuski-Pekka antoi omat ohjeensa turvavöiden käytöstä ja seikkailu saattoi alkaa.
Keminmaasta ja Oulusta tuli viimeiset kyytiläiset ja samalla pidemme ensimmäisen tauon Zeppelinissä. Jäätelö ja kylmät juomat tekivät kauppansa, mutta mieluisin paikka siinä helteessä oli ilmastoitu bussi.
Matka jatkui iloisen ja odottavan puheen sorinan kera. Seuraavaa pysähdyspaikkaa alettiin kuitenkin aika nopeastikyselemään ja pariin otteseen piti huomauttaa istuma suunnasta ja turvavöistä. Vaskikellon ABC:llä pidempi pysähdys ruokailun merkeissä ja sen jälkeen bussissa rauhallista elokuvan katselua. Elokuvan loputtua alkoi jo osalla matka painaa ja ei oikein aika enää kulunut. Kysymyksiä sateli matkan jäljellä olevasta ajasta ja muusta yhtä tärkeästä.
Vielä yksi nopea stoppi Vaajakoskella ja sitten viimeiselle etapille. Osalla alkoi pukata unta ja toiset väsyivät muuten vaan istumiseen ja viimeinen tunti tuntui osan mielestä ikuisuudelta. Mutta niin vain perille tultiin, vaikkakin hieman myöhään, ja petit nopeasti valmiiksi ja nukkumaan kellon näyttäessä yli 23.
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|
Viimeksi päivitetty 20.09.2011 10:28
