Kausi 1994-1995

Aloittaessani uutta puheenjohtaja kauttani 21.3.1994 olivat Power Cup 94 järjestelyt kuumimmillaan. Samoihin aikoihin tuli minulle lentopalloliiton Pohjois-Suomen aluejaoston puheenjohtajuuskin, niin olihan siinä vipinää ja vilskettä kerrakseen ja kotiväellä sopeutumista (toim. huom.) Onneksi Power Cupin järjestelyissä vastaavat henkilöt tekivät työnsä määrätietoisesti ja täsmällisesti. Power Cup tapahtuma oli kokonaisuudessaan seuramme suurin voimanponnistus. Itse turnauksen lisäksi kaikki oheistapahtumat ja niiden valmistelut vaativat seuraväeltä tuttavineen suuria ponnisteluja. Viimeisten vieraiden lähdettyä ja hulinan tauottua valtasi mieliin tyhjä tunne. Millaista on elämä Power Cupin jälkeen? 

Muutaman viikon palautumisen jälkeen odottivat jo uudet tapahtumat. Suomen Ladun leiripäivät, Lohifestit ja Öölifestit kokosivat jälleen seuran talkoilevat ”lilaliivit” yhteen. Onnistuneet tapahtumajärjestelyt toivat uutta intoa seuratyöhön. Vastaavasti monille juniorivalmentajille oli tullut aika hengähtää. Lopettavien lukumäärä oli kuitenkin oletettua suurempi, joten hyvät neuvot olivat tarpeen.

Nyt tuli hetki, jolloin koettiin kiihkeän seuratoiminnan alkuaikojen ja Power Cup:n varjopuolet. Keitä saadaan sitoutumaan junioreiden ohjaajaksi? 

Seuramme uusi aluevaltaus oli yhteistyö koulujen kanssa. Kevään 1994 aikana oli keskusteltu, kaiken touhun keskellä, Peräpohjolan Opiston rehtori Pekka Palmun kanssa lentopallopainotteisesta nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajakoulutuksesta. Kriittisen keskustelun ja ideapalaverin jälkeen käynnistettiin oppilashaku. Samana vuonna elokuun 15. päivä aloitti 14 nuorta miestä opiskelunsa lentopallopainotteisessa koulutuksessa. Yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa sitoi seuraihmisiä, mutta vastaavasti seura sai juniorijoukkueille koulutettuja ohjaajia. Lisäksi opistoon tuli taitavia pelaajia kuten Jukka Riekki, Marko Rantavuoti, Pasi Leikkanen, Ismo Jylkkä sekä Viktor ”Viki” Stanoulewitch. Vastuuvalmentajaksi alkoi seuran miesten valmentaja Juha Lantto. Näin lähitulevaisuuden miesten joukkueen runko alkoi olla kasassa.

Merkittävin Lentis-88:n miesten edustusjoukkueen ”ulkopuolinen” vahvistus oli Petri Sainio, joka siirtyi Poliisien Palloseurasta. Tällä ja muutamalla muulla muutoksilla pyrittiin peittämään Timo Parkkalin, Jukka Raiskinmäen ja Pekka Saukkosen jättämät pelipaikat. Kausi meni joukkueelta kilpailullisesti hyvin. SM-liigapaikka jäi kuitenkin saavuttamatta.

Naisjoukkueen osalta kokeneen Outi Ponkalan jätettyä pelikentät oli Asko Saukkosen valmentamassa joukkueessa tilaa uusille vastuunkantajille. Joukkue hitsautui sarjan myötä ja 1-sarjapaikka varmistettiin ”oman kaupungin tyttöjen” apuna olleen passari Terje Palun johdolla voitokkaiden karsintapelien jälkeen. Edustusjoukkueiden harjoituspaikka vaihtui Putaan hallin remontin ajaksi Haaparannalle Aspen-halliin. Miesten Suomen Cup:n ottelu Poliisien Palloseuraa vastaan pelattiin myös Haaparannalla urheiluhallissa.

Lentisläisiä oli hyvin edustettuna myös kalottimaajoukkueissa. Kalottiottelut pelattiin keväällä 1995 Norjassa Jäämeren rannalla Botsfjordissa. Nuorisopuolella huojennusta toi ilman muuta PPO-projektin käynnistyminen. Peräti 13 joukkuetta ilmoitettiin juniorisarjoihin. Liiton nuorisotoimintakilpailussa seura saavutti kaikkien aikojen parhaat sijat oltuaan tyttöjen puolella 20. (191 seuraa) ja poikien puolella 25. (195 seuraa).

Taloustoiminta keskittyi tänä kautena omaan Power Cup 94 – turnaukseen. Nuorisotyön tukemiseksi perustettiin Power Cup 94 rahasto, josta tuettiin D-tyttöjen ja –poikien joukkueiden matkaa Vaasan Power Cup-turnaukseen. Aktiivinen osallistuminen kesätapahtumien järjestelyihin toi myös merkittäviä lisätuloja. Noin 60 yritystä osti mainostilaa asu-, seinä- tai lattiamainoksista. Kaupungin avustustoiminta pysyi entisellään ja lisäksi hoidimme Putaan hallin viikonloppuvalvonnan. Kauden tilinpäätös saatiin kokonaisuudessaan voitolliseksi.