Kausi 1996-1997

Kolmas toimikauteni puheenjohtajana päätti yhden jakson seuran historiassa. Miesten edustusjoukkueessa viisi kautta pelannut Viki siirtyi SM-liigassa pelaavaan Keski-Savon Pateriin. Vikin läksiäiset olivat iki­muistoiset sokkoajeluineen, koskenlaskuineen, muistolahjoineen, nauruineen ja itkuineen. Onnentoivotusten kera Viki suuntasi kohti Savoa ja menestystä. Sopeutuminen uusiin kuvioihin koki suuren kolauksen 9.11.1996 kun saimme kuulla kahden nuoren miehen pahoinpidelleen Vikin Piek­sämäellä. Tapaus koettiin sekä valtakunnallisesti että eteenkin lentisläisten keskuudessa hirvittävänä tekona. Olihan Viki kun oma kasvattimme. Tulevaisuuden unelmat menestyvästä lentopallourasta karisivat pitkän sairasloman myötä ja muuttuivat arkipäivän askareiden uudelleen opetteluun. Onni oli Vikillä vastaisuudessa myötä.

Edustus joukkueiden osalta sarja järjestelmää muutettiin niin että SM-liigan jälkeen perustettiin Miesten ja Naisten Supersarjat. Lentiksen miehet selvisivät uuteen sarjaa ainoana pohjoisen joukkueena edellisen kauden hyvän menestymisen vuoksi. Naiset sen sijaan pelasivat kesäkuussa Helsingissä karsinta turnauksen sarjapaikasta jääden edelleen 1-sarjaan.

Miesten sarjakausi uudella sarjatasolla uuden passarin Jukka Riekin johtamana meni hyvin. Tuloksen arvoa nostaa huimasti se että joukkueessa ei ollut enää yhtään vierastyöläistä. Lanton ohjaama joukkue kohtasi parempansa sitten play off-pelien ensimmäisellä kierroksella vastaan asettuessa Vihdin Lentopallo.

Naiset selvisivät runkosarjastaan kunnialla ja pääsivät kauden aikana jo toistamiseen karsimaan Supersarja­paikasta. Tulos oli kuitenkin sama kuin kesällä. Sen sijaan naisten 2-joukkue pelasi loistavan kauden nousten 3-sarjaan. Kauden päätteeksi valittiin Piteåssa pelatun kalottiturnauksen jälkeen useita Tornion Lentiksen pelaajia edustamaan Suomen värejä.

Syksyllä alkoi Peräpohjolan opistolla toinen lentopallolinja. Tämä oli todistus siitä, että tällaiselle koulutukselle on tarvetta. Uusien opiskelijoiden tulo ,varsinkin tyttöjen, toi lisäsykettä sekä seuran nuorisotoimintaan että osin myös edustusjoukkueisiin. Joukkueet saivat monipuolisia vahvistuksia Jukka Paalasesta, Lauri Tihisestä ja Kirsi Määtästä. Juniori joukkueita oli edelleen yhdeksän ja menestys vain parani. A-pojat selvisivät SM-lopputurnaukseen sijoituksellaan (12. Sija), A-tytöt raivasivat tiensä aina välieriin saakka ja porin Power Cupissa C-pojat sijoittuivat hienosti kolmanneksi. Iikka Rahkonen pelasi pohjoisen alueen joukkueessa joka voitti aluejoukkueiden B-ikäisten SM-turnauksen

Tyttöjen B-ikäisten aluejoukkueessa oli mukana Mari Tuomaala j C-ikäisissä olivat Johanna Isometsä ja Anu Liiti. Taloudellisten tukijoiden määrä kauden aikana oli mittava (lähes 80). Kaupunki muutti avustusmäärärahojen jakoperusteittaan. Niissä arvostettiin yhä enemmän toiminnallisia projekteja, joita seurallamme kauden aikana oli lukuisia. Tilinpäätöksessä saatiin edellisen kauden tappio kuitattua.

Harraste- ja tapahtumaryhmät hoitivat kunnialla kauden aikana kotiotteluiden järjestelyt sekä puulaakin. Yksittäisinä turnauksina järjestettiin PPO Beach-volley sekä Rajaturnaus. Kevätharavoinnit ja maalausurakat toivat lisäväriä monipuoliseen toimintaan. Kauden päättäjäisiin toin ylpeänä seurastamme, Tornion Lentis-88:sta, liittohallituksen minulle myöntämän valtakunnallisen lentopallovaikuttajan palkinnon. -Matti Heikkilä-